> >Toistan toistamiseen etta mitaan osoitejoukkoa ei ole olemassa.
> En jaksa enää halkoa hiuksia, mutta todetaan nyt, että kun
Hyva.
> Sinulla on kaksi osoitetta, ne muodostavat joukon, ja kun
> sinä lähetät saman viestin näihin kahteen osoitteeseen,
> jollakin skriptillä tms... Melkeinpä veikkaan että Sinulla
> on yksi tiedosto, joka sisältää osoitteita.
Niin ajattelinkin etta veikkaisit.
En kayttanyt mitaan skriptia eika minulla ollut mitaan tuollaista
tiedostoa kaytossa. Laitoin ihan manuaalisesti vastaanottajien
sahkopostiosoitteet viestiin. Jokaista ihmista yksilona ajatellen.
Enaa en edes muista varmasti, keille viestin lahetin. Harkitsin monia,
joidenkin kohdalla paadyin lahettamaan, joidenkin kohdalla en. Aivan kuten
"tuolla ulkona" kulkiessa, puhuessa ihmisten kanssa kaduilla ja
kahviloissa, kai jokainen miettii monenlaisia ajatuksia joista vain jotkut
sanoo aaneen ja vain joillekin ihmisille, eri asioita eri tilanteissa eri
yksiloille.
Jalkeenpain voi olla joskus hankala eritella, mita kullekin sanoi, etenkin
pitkan ajan jalkeen. Eiko sinulle koskaan kay noin? Minulle ainakin, ei
onneksi kovin usein, ja useasti olen kuullut muidenkin tuosta kertovan.
Emme ole taydellisia.
Silla hetkella, kun sanomisesta paattaa, on oman harkintansa varassa.
Joskus jalkeenpain harmittaa, kenties jopa katuu sita mita tuli
sanoneeksi.
Taytyy myontaa, etta reaktiosi oli yllatys - en tieda kohdistuiko
arsyyntyminen itse asiassa juurikaan asian sisaltoon (kenties ignorasit
sen taysin?) vai vaan hamaavaan osoitustapaan. Mikaan ihme se ei kylla
ole, enhan tunne sinua nimeksikaan. Ajattelitko hetkeakaan, miksi
kirjoitin?
> Mutta se on täysin samantekevää niin kauan kuin et häiritse minua.
Aivan. Pahoittelen hairiota ja toivon, ettei tama jatkokeskustelu vain
pahentanut asiaa. Minulle tama oli tarkeaa, silla nama pulmat ovat minulle
henkilokohtaisia ja olennainen osa tyota ja elamaani. Pyysit rakentavaa
selvitysta jonka nain yritin antaa.
Kiitos ajastasi, jota nain tulin ryostaneeksi.
~Toni