the internet (is here)

Toni Alatalo (antont@an.org)
Fri, 14 Aug 1998 17:43:15 +0300 (EEST)

The interview was not all, they still asked me questions, of what I think
of the Internet, what will it be and why can't it be left for engineers
only .. which was the standpoint they wanted.

Here I explain many .. beautiful? things. Even those of Net People who I
mostly irritated by my net.presense said: thank you. Some of the things
below are important. Perhaps I translate them later.

Later .. later I added a piece about dangers and limitations. About data
security, unequality and all that. In all we communicated quite a lot with
the press people .. or those couple I mean.

Before, on Tuesday, I was photographed. There the rally started.
I wont tell it (here now) but will remember forever. Many things are
really like that. Not told not forgotten. I hope everyone has always
realised that.

+ an + ~ Toni ~ : (t . !

---------- Forwarded message ----------
Date: Thu, 13 Aug 1998 13:17:01 +0300 (EEST)
From: <@an.org>
To: <@sanoma.fi>
Cc: @netppl.fi
Subject: vastaukset

On Thu, 13 Aug 1998, Paalosalo Mari wrote:

> 1) Millaiseksi uskot internetin muuttuvan?

Paremmaksi :)

Monipuolisemmaksi, eläväisemmäksi, kauniimmaksi, ihmismäisemmäksi ja
luotettavammaksi ja nopeammaksi ja tärkeämmäksi ja lupaavammaksi.

Käytännön töistä eka:

Hemmetisti töitä tässä kyllä on monenlaisille ihmisille, mutta nyt kun
käyttäjiä on riittävästi ja talousmallit alkaa olla olemassa niin eiköhän
tekijöitä ala löytyä. Se mihin me on keskitytty pelkkien yhteyksien
tarjoamisen lisäksi on aktiviinen palvelukehitys markkinoiden ehdoilla.
Uusien palveluiden tarve ja niihin liittyviin innovaatioihin alalla oleva
tila tuntuu tällä hetkellä äärettömältä.

Monet pienet nettifirmat Suomessa ovat joutuneet ahtaisiin rakoihin
suurten teleoperaattorien ottaessa haltuunsa yhteydentarjonnan ja suurten
mainostoimistojen ja vanhojen mediatalojen oppiessa nettimarkkinointia ja
sisältöbusinesta. Nuorten uusien asiantuntijayritysten täytyy kyetä
löytämään uutta toimintaa sieltä, minne vanhat isot talot eivät osaa
mennä. Se on varmasti hankalaa, mutta siinä piilee myös todellisten
mahdollisuuksien avain, etenkin kun oivalletaan että netin kautta koko
markkinat ovat muuttumassa niin että esim. Net Peoplen, pienen oululaisen
yrityksen, kotimarkkinana voi olla globaali Internet. Jos v. 2002 mennessä
on maailmassa esim. 500-2000 miljoonaa nettikäyttäjää niin meidän kymmenen
työllistämiseksi niistä riittää asiakkaiksi pienikin murto-osa.

Siksi olen kokenut nyt tärkeää reissata läpi Malesiat ja Genevet ja
Afrikat ja siksi olemme nyt käynnistämässä Oulun Internet Societyä - sen
kautta kun saa suorat kontaktit kaikkien maiden netti-ihimisiin.

Internetistä itsestään:

Internet ei ole enää pitkään aikaan ollut mikään yksi asia. Jollekin se on
tapa seurata formula1:n tai jalkapallon tuloksia, jollekin toiselle ..
vaikkapa mummolle Lapin metsissä kotimökissä tapa pitää yhteyttä
Australiassa ja Argentiinassa opiskeleviin lastenlapsiin, jollekin se on
pelkkää musiikkia, kuvaa tai vaikka kirjallisuutta - monille noita
kaikkia.

Ennen kaikkea Internet on mahdollisuuksien maailma, an-y/thing. Lähes
kaikesta mahdollisesta on tietoa, lähes kaikenlaisiin ihmisiin voi ottaa
yhteyttä ja lähes mitä tahansa, mitä itse on saanut tehtyä, saa esiin
sellaiselle yleisölle kuin haluaa. Tulevaisuudessa se on *lisäksi* entistä
enemmän myös markkinapaikka, jossa eri ihmisten ja yritysten tarpeen
kohtaavat joustavasti, osin automatisoidusta, niin globaalisti kuin
paikallisestikin.

Se mistä Net Peoplea perustettaessa v. 1994 oli puhe oli
arkipäiväistyminen. Joku sanoi, että sitten kun meille keskeisimmät
viestintävälineet, lähinnä kai IRC, mail ja news-järjestelmä, ovat yhtä
arkisia kuin televisio, radio, puhelin ja sanoma- ja aikakauslehdet ollaan
jo aika pitkällä.

Tämä kehitys on nyt viimeisten 4v. aikana edennytkin melkoisesti, mutta
vielä on tekemistä. Tietokoneet ovat mielestäni pahimpia riesoja, niin
kuin kirsi oli quotannutkin: PC:t ovat rumia, hitaita ja epämukavia
käyttään monin muihin kaluihin - vaikkapa kitaraan tai vesiväreihin ja
pensseliin - verrattuna. Tai puhelimeen tai PlayStationiin.

Amsterdamissa voi lukea mailit puhelinboxista kadulla puhelinkortilla.
Soneralla on siellä niin paljon työntekijöitä heilumassa että eiköhän sama
kohta ole Suomessakin. Jenkeissä ja jopa Ranskassa WebTV yleistyy - vaikka
puhelimessa tai TV:ssä ei tietokoneen ominaisuuksia olekan niin monen
perus-Internet -käyttäjän tarpeisiin e-mail puhelin ja web-tv auttavat jo
paljon.

Kysymys oli Internetin muuttuminen. Mielestäni kyse on kuitenkin ennen
kaikkea koko yhteiskunnan muuttumisesta.

Viime maanantaina olin Kuusamossa Koillismaan tietoverkon
kehityskokouksessa. Siellä oli koolla mm. kunnan isät, Oulun yliopiston
tutkimusyksikön vetäjä, kuntaliiton ihmisiä, yksityissektorin
koulutusväkeä ja minä netti-ihmisenä. Kuusamon alueella koillismalla
kotitalouksien netti-yhteyksien määrä arvioitiin 40-45%:ksi, kun Suomen
valtakunallinen keskiarvo on kai 30-35% luokkaa. Hollannissa -
Keski-Euroopan Cybermaassa (CNN:n nimitys), käsittääkseni samoilla
mittareilla osuus nettikäyttäjistä väestöstä on 8% . Amsterdamissa taas
työttömiä on jotain 4% - siitäkin kaikki vapaaehtoista - kun Koillismaalla
työttömyysluvut kipuavat yli 40% .

Pohjoisen haja-asutusalueiden elinkeinoihmiset on siten pakotettu
muuttumaan. Maanantain kokouksessa pöydällä oli erittäin radikaaleja
ideoita - mm. koko lukio- ja ammattikoulutuksen muuttaminen nettimäiseksi
sekä Internetin tehokas hyödyntäminen oikeastaan kaikilla elämän aloilla:
yrittäjyyden tukemisessa, terveydenhuollossa, byrokratian vähentämisessä,
matkailun edistämisessä ja ylipäänsä alueen ja sen asukkaiden elämänladun
parantamisessa.

Asuin Helsingissä ennen Hollantiin ja nyt takaisin Ouluun muuttoa pari
vuotta. Helsinki on ehkä Keski-Eurooppalaisessa mielessä Suomen ainoa
kaupunki, mutten usko että siellä tullaan kehittämään globaalisti yhtä
merkittäviä yhteiskunnallisia nettiratkaisuja kuin pohjoisessa. Oulukin on
siihen liian hyvinvoiva - jostain Amsterdam-paratiisista puhumattakaan.

Joillain ahdingossa elävillä haja-asutusalueilla, kuten esimerkiksi
Pyhäjärvellä ja Kuusamossa missä olen nyt vieraillut, taas saattaa
kuitenkin hyvin käydä niin, että nyt kun he ovat tehokkaasti verkostuneet
valtakunnallisten pelureiden kanssa, ja heidän on käytännössä pakko saada
aikaiseksi toimivia ratkaisuja, niistä saadaan tuotteistettua
vientikelpoisia malleja.

Jos esim. koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut lääkäreitä ja yliopiston
proffia myöten on maaseudulla etäisyyksien vuoksi pakko saattaa Internetin
kautta toimiviksi, niin sama siellä maalla kehitetty konsepti voi olla
avuksi, ei vain muilla haja-asutusseuduilla, vaan myös Oulussa,
Helsingissä, Amsterdamissa, New Yorkissa ja Pekingissä, sillä netti
tarjoaa monia muitakin etuja kuin pelkän paikkariippumattomuuden.
Itselleni kaupunkilaisena tärkein lienee riippumattomuus
vuorokaudenajoista, sillä ihmisillä on kaupungeissa erilaisista
elämäntilanteista ja -tyyleistä johtuen tarvetta käyttää lähes kaikkia
mahdollisia palveluja kaikkiin vuorokaudenaikoihin.

Täytyy myöntää, että olen kaupunkilaisena yhä hieman skeptinen maaseudun
elinkelpoisuuden - etätyön ja sellaisen - suhteen, mutta monet näkevät
Internetin nimenomaan maaseudun pelastajana aivan järkisyistä. Hienoa se
tietysti olisi.

huh .. ehkä siinä tuli jotain :)

> 2) Miksi on tärkeää irrottautua teknologiakeskeisyydestä? Mitä uskot
> tapahtuvan, jos internet jää insinöörien haltuun?

Keskustelin maanantaina yhden biotieteiden pitkänlinjan asiantuntijan
kanssa. Hänen mukaansa yksi biotekniikan kehityksen ongelmia on se,
etteivät markkinoiden tarpeet ja tekniset innovaatiot kohtaa. Lääkärit
voisivat kuulemma olla bio-puolella tuossa yhdyskäytävänä - heidän ainakin
pitäisi ymmärtää sekä markkinoita, siis potilaita ja lääketehtaita, että
aivojen ja koko elimistön biokemiaa riittävästi.

Informaatiopuolella on usein samantapainen tilanne. Insinöörit eivät tiedä
paljoakaan tavallisten ihmisten arjen tarpeista - toisaalta esim.
yritysten markkinointi-ihmiset ja julkisella sektorilla poliitiko eivät
ymmärrä nettiä syvällisesti ja eivät juuri tiedä mitä siellä on
meneillään.

Kulttuurisella toiminnalla voisi olla Pohjois-Suomessakin tässä suhteessa
enemmän sijaa. Taide on käsitteenä aika määrittelemätön, mutta yksi sen
tehtävistä historiassa on mielestäni ollut tekniikan popularisointi.
Itselleni läheinen valokuvaus, esimerkiksi, syntyi tiede- ja
tekniikkafriikkien piireissä mutta taiteilijoilla on ollut keskeinen rooli
silloin uuden median mahdollisuuksien tutkimisessa ja ymmärrettäväksi
tekemisessä.

Samaa kuin valokuvaukselle aikanaan tekevät monet taiteilijat nyt
Internetille. Amsterdamissa toimivan Society for Old and New Median ja New
Yorkin Guggenheim-instituution yhteistyönä mm. tehtiin keväällä
mantereet yhdistänyt netti-installaatio, jossa moni näyttelyyn tullut sai
ensi kosketuksen IRC-tyyliseen reaaliaikaiseen nettitilaan ja myös
Internetiin ylipäätään. Veikkaisin, että siinäkin näyttelyssä
nettikokeilusta vaikuttuneista - taide-elämyksen saaneista - oli jonkin
sortin toimitusjohtaja tai parlamentaarikko ja varmasti tuo
kulttuuriprojekti auttoi heitä ymmärtämään mistä Internetissä on kyse.

Insinöörit, jos nyt näin stereotyyppinä sellaista käytetään, eivät olisi
tuotakan tapahtumaa koskaan tehneet. Eivät olisi osanneet eivätkä
halunneet. Ilman insinöörejä se ei tietenkään olisi kuitenkaan ollut edes
mahdollinen.

Pohjois-Suomessa ei ole rahaa kulttuuriin mutta opintolainaa onneksi saa
:)

nyt pitää hölkätä muiden NP-tyyppien perään yliopiston ruokalaan syömään,
saa kysellä tarkempaa mutta muuten keskityn vihdoin tietokantanysväykseen
että saadaan www.ostoksilla.com :iin uus tuoteluettelo esiin ja Kuusamon
mökin mummolle muotivaatteita tilattavaksi :)

+ an + ~ Toni ~ : (t . !